Etusivu     Uutiset     Esittely     Koirat     Kasvatit     Pentuja     Blogi

C.I.B POHJ FI SE NO MVA
High Volts Jippi Jippi Yeah "Pilke"

Pilke KoiratNetissä

Luvan pentueesta meille EI pitänyt jäädä yhtään pentua itselle, sillä olihan Vinsentti vielä niin nuori, alle vuosikas. Toisin kuitenkin kävi :) Piksu valloitti niin meidän sydämet ettei sitä voinut mihinkään myydä. Se oli niin mahdottoman tomera ja energinen vaaveli, joka teki kaikki hommat aina pentueen ensimmäisenä. Uudet asiat eivät tuntuneet juuri hetkauttavan suuntaan tai toiseen.

Tuota kaikkea se on edelleen, juuri 1-vuotta täyttäneenä. Energisyydellään ehtinyt aiheuttaa tuhoa ja harmaita hiuksia, mm. sisustamalla auton istuimia parempaan muotoon ja nyhtämällä kanin takamuksesta karvat. Vinsentin kanssa ne rallattavat päivät pitkät. Potkua tuntuu riittävän myös harrastamiseen asti, se ei ole niin herkkä kuin Ruusu, mikä on taas minulle ohjaajana helpompaa. Rohkea se on edelleen, häntä pystyssä kohti suurta maailmaan. Se on vain niin valloittavan hulvaton persoona, mikään ei tunnu olevan sille omasta mielestään mahdotonta. Varovaisesti uskaltaisin sanoa, että arvioisin käsissäni olevan melkoisen kultakimpaleen.

Tosin onhan siinä niitä ärsyttäviäkin puolia, kuten meissä kaikissa. Se on rasittava haukkumaan ja vahtimaan, jokainen ohikulkija varmasti haukutaan, samoin irti ollessaan vieraat ihmiset ja koirat. Onneksi tottelee sen verran hyvin käskyjä ettei karkaa niiden luokse, mutta ensimmäinen reaktio on konekiväärimäinen haukku. Todellä ärsyttävää! Ennen se teki tätä myös hihnalenkillä, mutta onneksi siitä olemme päässeet pois. Mikään koirasosiaalinen tämä otus ei ole, schapet menee, mutta muut koirat on aika out. Onneksi se treenatessa ei välitä lainkaan toisista koirista.

Piksun kanssa olemme aloitelleet agilityn ja tokon perusteita, mitään hoppua meillä ei mihinkään ole. Medikokoinen tuosta näyttää tulevan.
Näyttelyihin emme ole vielä ehtineet.

Terveystarkastukset jännittivät kovasti, koska se vain jostain syystä on saanut riekkua koko elämänsä miten on halunnut. Sen meno on ollut aivan päätöntä Vinsentin kanssa, se on hypellyt ihan joka paikasta alas, ennen kuin olen ehtinyt kissaa sanoa. Lenkeillä se on ollut pienestä pitäen minulla toisten koirien matkassa (siis metsälenkeillä) samanpituisia lenkkejä tehden kuin muutkin. En ymmärrä vieläkään miksen sen menoa ole rajoittanut, mutta onneksi luustokuvat lähtivät priimoina kennelliittoon!

Semmoinen se on tämä meidän raivostuttavan ihastuttava kakara.