Etusivu     Uutiset     Esittely     Koirat     Kasvatit     Pentuja     Blogi

Hei kaikille ja tervetuloa sivuillemme!

High Volts kennelnimi myönnettiin minulle vuonna 2008, rotuna schapendoes. Kennelimme ensimmäinen pentue syntyi heinäkuussa 2008. Kasvatustyöstä ja myös suurimmaksi osaksi koirien hoidosta ja koulutuksesta on vastuussa minä eli Koistisen Riikka. Olen reilu kolmekymppinen terveydenhoitaja ja harrastanut koiria pikkutytöstä asti. Kennelpoikana, virallisesti avomiehenä toimii Vinski, nelikymppinen luokanope. Lisäksi pesueeseen kuluu koirien pikkuemännät Tinja 9v ja Taika 7v. Koiria meillä on tällä hetkellä vain kaksi; schape-tyttö Ruusu ja bordercollie Vinsentti.

Koiraharrastus minulla alkoi vuonna 1987, jolloin ajauduin monirotuisen Roopen kanssa paikalliselle koirakentälle. Siellä alettiinkin viettämään aikaa yhä enemmän ja koiraharrastus laajeni lajista toiseen. Roopen kanssa harrastettiin aikoinaan kovasti ja kilpailtiinkin hyvällä menestyksellä match show:ssa ja epävirallisissa TOKO-kisoissa. Juuri kun odottamani kisaoikeus virallisiin kisoihin hyväksyttiin 1996, Roope sairastui vakavasti ja se piti lopettaa. Joten virallisiin kisoihin emme koskaan päässeet. Roope säilyy kuitenkin mielessäni aina ”maailman viisaampana koirana”, sellaisena jonka omistaa luultavasti vain kerran elämässään.

Halusin Roopelle kaveriksi rotukoiran, jotta pääsisimme virallisiin kisoihin. Vuonna 1990 15-vuotissyntymäpäiväni meille saapui kauan odotettu hovawart neitonen Miina (Uskihoff´s Henrietta). Minulla oli suuret suunnitelmat ja odotukset Miinalle, jotka eivät kuitenkaan ihan toteutuneet. Miinalta jouduttiin leikkaamaan puolivuotiaana irtopala polvesta ja polviin kehittyi myös ajan myötä nivelrikko. Miina oli hyvin pidättyväinen koira ja varmastikin vielä liian vaativa minulle, ei pitänyt toisista koirista eikä ihmisistä. Sen kanssa elämä oli melkoista taiteilua ja harmaita hiuksia ja epätoivon hetkiä tuli lähes päivittäin. Kovasti me kuitenkin yritettiin; näyttelyssä käytiin satunnaisesti, Toko:ssa kilpailtiin avo-luokassa huonolla menestyksellä ja agilityssä 2-luokassa. Lisäksi harjoittelimme pk-lajeja. Miinakin viisastui iän myötä ja ylimäääinen hötkyily väheni pikkuhiljaa. Miina kuoli vajaan 12-vuoden ikäisenä vuonna 2002.

Hovawart Onni (Jalokiven Cherokee) saapui rikastuttamaan elämääni vuonna 1994, kun menin vain katsomaan Miinan siskon Hanin pentuja. Niinhän siinä sitten kävi, että Onni lähti sieltä mukaani. Onni oli oikein kelpo koira, iloinen runopoika. Onnin kanssa kilpailtiin Tokossa voittajaluokassa, agilityssä se oli yhtä nollavoittoa vajaa agilityvalio. BH-kokeen suoritimme myös, mutta pk-kokeeseen asti emme ikinä päässeet vaikka hakua ja jälkeä treenasimmekin. Onni oli minun varjoni, aina tassutteli kantapäässä kiinni, jos ei vessaan päässyt mukaan, niin suru tuli puseroon. Onnilla tuli luultavammin selkärangan rappeuma, takapää alkoi pettää koko ajan pahemmin, joten jouduimme lopettamaan sen alkuvuodesta 2004.

Welsh corgi cardigan Suru (Big-Wood´s X-Wart Xuru) muutti meille vuonna 2000. Olin ihastunut Surun emään Tinkaan ja päätin, että jos Tinka saa joskus pentuja niin meille tulee yksi! Supi Suttura oli suloinen pikkukoira, joka keräsi sympatiat osakseen. Voiko kiltimpää koiraa ollakaan? Surun kanssa kilpailtiin aikoinaan agilityssä, jossa silla oli tapana tiputtaa kaikki rimat alas, joten 1-luokkaan jäimme. Tokossa on kilpailtu TK1 verran. Suru kuoli elokuussa 2011 lähestulkoon saappaat jalassa.

Vinskin astuessa kuvioihin mukaan vuonna 2000, meille muuttivat myös hänen koiransa, bordecolliet Clea (Festivo Pretty Cleopatra) ja Minnie (Festivo Quella). Niiden kanssa on myös harrastetty Tokoa ja aglityä. Clea kuoli aivokasvaimeen 2005, Minnie eli pitkän elämän ja kuoli 15-vuotiaana keväällä 2011.

Schapendoes Nappi (Boisterous Zealous Zelda) tuli meille 2004 loppuvuodesta. Napilla ja Taika-tytöllä ei ole ikäeroa kuin pari viikkoa. Napin kanssa aloitettiin harrastelemaan pikkuhiljaa, kovin tavoitteellista tai suunnitelmallista se ei ole ollut. Napista tuli muotovalio kesällä 2007, se kilpailee tokossa voi-luokassa ja agilityssä 3-luokassa. Lisäksi sen on suorittanut BH-kokeen. Nappi menehtyi parissa viikossa ensimmäisestä oireiluistaan ärhäkkään pehmytkudossarkoomaan elokuussa 2011.

Napin pentueestä jäi meille Vinskin ja tyttöjen toiveesta kasvamaan Ruusu (High Volts Hippie Flower) Vinskin harrastuskaveriksi. Nykyisin kuitenkin minun koirani täysin. Ruusu on varsin sydämmellinen rakkauspakkaus, täynnä energiaa ja iloa. Kilpailemme Ruusun kanssa medi3-luokassa agilityssa.

Koska kahta pentua ei voinut kotiin jättää, sijoitin ystävälleni sen "minun" pentuni kasvamaan. High Volts Happy Feet "Luva" onkin Jossun (Johanna Flink) corgien ja rotikoiden seurassa kasvanut hyvin reippaaksi schape-tytöksi, joka ei kuulemma pelkää mitään...Luva on käynyt näyttelyissä melko harvakseltaan, mutta tuli heti ensimmäisessä mahdollisessa näyttelyssä muotovalioksi. Luva kilpailee agilityssä medi3-luokassa. Lisäksi sijoitin Napin toisesta pentueesta Tuunin (High Volts Isla Wufffy) Materon Seijalle tänne Rovaniemelle. Tuuni harrastaa myös agilityä sekä satunnaisesti näyttelyitä.

Kasvatustyöhän suhtaudun nöyryydellä, sen verran haasteelliselta se tuntuu. Oma kasvatustyöni on ja tulee olemaan pienimuotoista. Tärkeimpinä asioina pidän koiran luonnetta, jotta sen kanssa viihtyisi niin kotona kuin harrastuksissa, sekä terveyttä joka antaa raamit tälle kaikelle. Toki haluan myös, että kasvattini on rodunomaisia myös ulkonäön suhteen.